MATEMAATIKOITA

Kirjoista ”Matematiikan miehiä” ja ”Tieteiden kuningatar”:

Pythagoras (noin 569 eaa. – 500-475 eaa.)

Pythagoraan lause

Uskoi, että kaikki maailmassa liittyy matematiikkaan

Eukleides (noin 330 eaa. – 260 eaa.)

Aleksandriaan perustetun koulun, Museoionin, opettaja.

Kirjoittanut yhden maailman tunnetuimmista matemaattisista kirjoista Stoikheia eli Elementa. Tämä teos säilyi lukuisina käännöksinä geometrian perusoppikirjana yli kahden vuosituhannen ajan

Platon (noin 428/427 eaa. – 348 / 347 eaa.)

Kirjoitti lukuisista filosofisista aiheista ja käsitteli erityisesti metafysiikkaa ja tietoteoriaa

Pidetään yhtenä koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista

Sokrateen kuuluisin oppilas

Demokritos (noin 460 eaa. – 370 eaa.)

Hänet tunnetaan atomiopin kehittäjänä yhdessä Leukippoksen kanssa

Zenon (noin 490 eaa. – 420 eaa.)

Hänet tunnetaan erityisesti paradokseistaan, joiden avulla hän yritti todistaa, että liikkeen, moneuden, jatkuvuuden ja äärettömyyden käsitteet ovat ristiriitaisia

Aristoteles kutsui häntä dialektiikan keksijäksi

Eudoksos (noin 410 eaa. – 355 eaa.)

Esitteli ajatuksen taivaankappaleiden pallonmuotoisuudesta

Vaikutti huomattavasti planeettojen liikkeiden ymmärtämiseen

Hän keksi ekshaustio- eli tyhjennysmenetelmän, jolla voitiin määritellä pinta-aloja ja tilavuuksia

Hänen työnsä olivat analyysin edeltäjiä

Arkhimedes (noin 287 eaa. – 212 eaa.)

Yksi suurimmista antiikin Kreikan tieteilijöistö

Hänen tiedetään ensimmäisenä laskeneen päättymättömien sarjojen summia

Statistiikassa hän selitti vivun tasapainoehdot

Hän tutki kappaleen tiheyttä ja tilavuutta tutkivaa fysiikan haaraa

Hän oli ensimmäisten joukossa, joka käytti matematiikka luonnonilmiöiden tutkimiseen

Descartes (1596 – 1650)

Tutkielmassaan Geometria Descartes kehitti analyyttisen geometrian ja avasi tietä nykyaikaiselle matematiikalle

Hänen analyyttinen geometriansa muodostaa sillan algebra ja geometrian välille

Suorakulmainen koordinaatisto on nimetty Descarten mukaan karteesiseksi koordinaatistoksi

Fermat (1601 – 1665)

Teki huomattavia tutkimuksia analyyttisen geometrian ja todennäköisyyslaskennan saralla

Nykyisen lukuteorian isä

Fermat’n pieni lause

Fermat’n suuri lause

Pascal (1623 – 1662)

Hän kehitti mekaanisen laskimen

Ratkaisi pyörähdyskappaleen pinta-alan sekä tilavuuden

Viimeisinä vuosinaan hän keskittyi integraalilaskennan edeltäjien kehittämiseen

Hän tutki nesteiden ja kaasujen virtauksia, sekä selvensi tyhjiön ja paineen käsitteitä

Hän kehitti todennäköisyysteoriaa

Hänen mukaansan on nimetty SI-järjestlmän paineen yksikkö

Newton (1642 – 1726)

Loi perustan klassiselle mekaniikalle

Häntä pidetään differentiaali- ja integraalilaskennan keksijänä

Häntä pidetään myös modernin optiikan kehittäjänä

Hän loi empiirisen jäähtymislain, sekä tutki äänen nopeutta

Hän esitti teoksessaan kolme aksioomaa, jotka tunnetaan nykyään mekaniikan peruslakeina eli Newtonin lakeina

Leibniz (1646 – 1716)

Hänen nimiinsä on pantu matematiikan termi funktio

Häntä pidetään modernin analyysin isänä yhdessä Isaac Newtonin kanssa

Kehitti erityisesti integraalia ja tulosääntöä

Hänen kirjoituksensa koostuvat monista tuhansista kirjeistä ja kirjoituksia, joten hänen saavutuksistaan ei ole läheskään täydellistä kuvaa

Hän tutki differentiaalilaskentaa samaan aikaan kuin Isaac Newton. Leibniz julkaisi menetelmänsä ensimmäisenä ja ajatuksen isästä syntyikin ankara riita

Rakensi ensimmäisen käyttökelpoisen mekaanisen laskukoneen, joka kykeni kerto- ja jakolaskuihin

Bernoulli (1654 – 1705)

Esitteli ensimmäisenä matemaattisesti täsmällisen muotoilun periaatteen, joka tunnetaan nykyisin suureten lukujen lakina

Bernoullin luvut on nimetty Jakob Bernoullin mukaan

Euler (1707 – 1783)

Häntä pidetään yhtenä kaikkien aikojen suurimmista matemaatikoista

Käytti ensimmäisen käsitettä funktio

Aloitti evrkkoteorian ja variaatiolaskennan perusteiden tutkimisen

Häneltä ovat peräisin monet nykyisin käytettävät merkinnät, muun muassa summan, piin ja imaginaariyksikön merkintä

Hän oli täysin sokea mutta silti tuotti noin neljänneksen, jopa kolmanneksen tuon ajan fysiikan, matematiikan, mekaniikan, tähtitieteen ja navigoinnin kirjoituksista

Hänen mukaansa on nimetty kompleksianalyysiin liittyvä matemaattinen kaava eli Eulerin kaava

Yksi hänen tunnetuimmista töistään on niin sanottu eulerin identiteet, jota on kutsuttu matematiikan kauneimmaksi kaavaksi

Laplace (1749 – 1827)

Suoritti perustavia planeettajärjestelmä- ja todennäköisyysteorian tutkimuksia

Esitti aurinkokunnan syntyä koskevan teorian

Hänet tunnetaan myös differentiaalilaskentateorioiden kehittelijänä

Hän kehitti Laplacen muunnoksen sekä laplacen yhtälön

Lebesgue (1875 – 1941)

Hän on tunnettu kehittämästään integraalikäsitteestä, Lebesguen integraali

Monge (1746 – 1818)

Hänet tunnetaan deskriptiivisen geometrian keksijänä

Toimi aktiivisesti Ranskan suuren vallankumouksen eteen ja toimi vuosina 1792-1793 laivastoministerinä

Poncelet (1788 – 1867)

Julkaisi vuonna 1822 kuuluisimman työnsä, projektiivisen geometrian järjestelmällisen esityksen

Gauss (1777 – 1855)

Aikansa merkittävin matemaatikko ja hän onkin saanut lisänimen matemaatikkojen ruhtinas

Esitti muun muassa pienimmän neliösumman menetelmän, sekä todisti algebra lauseen ja aritmetiikan peruslauseen

Cauchy (1789 – 1857)

Antoi ensimmäisiä täsmällisiä todistuksia analyysin tuloksille ja keksi myös useita uusia funtioteorian tuloksia

Alkoi ensimmäisenä tutkia permutaatioryhmiä

Hänen kirjoituksensa käsittelevät kaikkia tuon ajan matematiikan ja matemaattisen fysiikan osa-alueita

Lobatševski (1792 – 1856)

Suurin saavutus oli epäeuklidisen geometrian kehittäminen

Kehitti geometrian, jossa euklidisen geometrian viides postulaatti ei pidä paikkaansa

Abel (1802 – 1829)

Todisti, ettei viidennen eikä sitä korkeamman asteen yhtälöitä voida ratkaista yleismuotoisina algebrallisesti

Keksi ja todisti abelin yhteenlaskuväittämän

elliptisten funktioden teoria on melkein kokonaan hänen rakentamansa

Abelin kunniaksi perustettiin vuonna 2002 Abelin palkinto, joka on tieteenalan rahakkain palkinto

Hänen patsaansa on Oslossa

Jacobi (1804 – 1851)

Kehitti Jacobin theetafunktion

Hänen panoksensa differentiaaliyhtälöiden teoriaan on ollut merkittävä

Hänen mukaansa on nimetty yksi Kuun kraatereista

Hamilton (1805 – 1865)

Jatkoi Isaac newtonin työtä

Julkaisi 1830-luvulla Hamiltonin formalismin, josta tuli klassisen fysiikan keskeinen matemaattisdynaaminen konstruktio. Tätä teosta on sovellettu lämpöopin, sekä sähkömagnetismin teorioissa

Galois (1811 – 1832)

Ei saanut tunnustusta matemaatikkona omana elinaikanaan

Nykyään häntä pidetään erityisen lahjakkaana

Galois:n keksimät riittävät ja välttämättömät ehdot sille, että polynomiyhtälön ratkaisu voidaan esittää juuerin avulla, mullisti matematiikan

Hänen tutkimuksensa algebrassa loi perustan modernille ryhmäteorialle

Galois’n ryhmä, sekä galois:n teoria on nimetty hänen mukaansa

Sylvester (1814 – 1897)

Vaikutti merkittävästi matriisilaskennan, lukuteorian ja kombinatoriikan kehitykseen

Hän otaksui Sylvesterin-Gallain lauseen, jonka Tibor Gallai myöhemmin todisti

Sylvester konstruoi ensimmäisiä esimerkkejä Hadamardin matriisista

Cayley (1821 – 1895)

Kirjoitti yli 300 matemaattista artikkelia

Toimi yhteistyössä James Joseph Sylvesterin kanssa

Cayleyn lause on nimetty Arthur Cayleyn mukaan

Cayley oli ensimmäinen joka käytti nykyaikaisia ryhmiä. Ennen häntä matemaatikot eivät käyttäneet ryhmän modernia määritelmää

Weierstrass (1815 – 1897)

Vaikutti merkittävästi modernin analyysin syntyyn

Hän todisti jatkuvien funktioden väliarvolauseen, sekä Bolzanon-Weierstrassin lauseen

Keksi M-testin

Edisti variaatiolaskennan kehitystä

Boole (1815 – 1864)

Boolen algebra on nimetty hänen mukaansa

Häntä pidetään yhtejä tietojenkäsittelytieteen perustajista

Hermite (1822 – 1901)

Hän oli ensimmäinen joka käytti matriiseja

Hänen kunniakseen useista matemaattisista käsitteistä käytetään nimitystä hermittinen

Todisti ensimmäisenä että, Neperin luku e, luonnollisten logaritmien kantaluku, on transkendenttinen

Kronecker (1823- 1891)

Kroneckerin symboli

Kroneckerin delta

Vastusti irrationaalisten lukujen käyttöä

Rieman (1826 – 1866)

Antoi tärkeän panoksen analyysin ja differentiaaligeometrian aloille

Riemannin integraali, Riemannin monisto, Cauchyn-Riemannin yhtälö ja Riemannin zeta-funktio kantavat hänen nimeään

Riemannin pinta

Kummer (1810 – 1893)

Kummerin testi

Edisti useita matemaattisia aloja

Dedekind (1831 – 1916)

Dedekindin eetafunktio

Dedekindin leikkaus

Työskenteli abstraktin algebra, algebrallisen lukuteorian ja reaalilukujen perusteiden alueilla

Poincaré (1854 – 1912)

Hän oli topologian uranuurtaja ja lukuteorian edistäjä

Poincarén otaksuma

Cantor (1845 – 1918)

Joukko-opin luoja

Cantorin-Schröderin-Bernsteinin lause

Cantorin joukko

Cantorin diagonaaliargumentti

John von Neumann (1903 – 1957)

Kehitti kvanttimekaniikka, joukko-oppia, tietojenkäsittelytiedettä sekä taloustiedettä

Osallistu Manhattan projektiin

Yksi nykyaikaisen tietotekniikan isistä

Kehitti maailman ensimmäistä elektronista tietokonetta ENIAC:ia

John Nash (1928 – 2015)

Kehitti talouden peliteorian monen toimijan peleihin

Hänestä on tehty elokuva vuonna 1998 julkaistun kirjan pohjalta

Sai taloustieteiden Nobel-palkinnon peliteorian tutkimuksista vuonna 1994

Kärsi paranoidisesta skitsofreniasta sekä masennuksesta

Kuoli auto-onnettomuudessa

Alan Turing (1912 – 1954)

Julkaisi vuonna 1936 formalisoimansa algoritmin ja tietojenkäsittelytieteessä käytetyn turingin kone – käsitteen

Häntä pidetään yhtenä modernin tietojenkäsittelyn merkittävimmistä uranuurtajista

Osallistui Enigma-salakirjoituskoneen purkutyöhön toisen maailmansodan aikana, tämä työ saattoi lyhentää sotaa kahdesta neljään vuoteen

Suunnitteli yhden ensimmäisistä ohjelmoitavista digitaalisista tietokoneista ja rakensi siitä prototyypin

Hänen mukaansa on nimetty tietotekniikan kehityksen – palkinto