Artikkeleita matematiikasta

Keväällä 2016 julkisuuteen tuli kaksi uutista, jotka koskivat matematiikkaa. Ensimmäinen uutinen oli, että yliopistoihin ja korkeakouluihin ei ole riittävästi hakijoita sellaisille aloille, joilla edellytetään lukion pitkän matematiikan ja fyysiikan osaamista. Toinen uutinen oli Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin peruskoululaisten matematiikan osaamisen arviointi keväältä 2015. Tutkimuksen mukaan peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset saivat pisteitä keskimäärin vain 43%  kaikkien tehtävien yhteispistemäärästä.  Helsingin Sanomat otsikoi tätä uutista  26.4.2016, että ”Moni oppilas kompuroi prosenttilaskussa”. Nämä Uutiset aiheuttivatkin lehdistössä runsaita kannanottoja.

Suomen Kuvalehti 13.5.2016

Kirjailija, filosofian tohtori Tiina Raevaara kirjoitti Suomen Kuvalehdessä kolumnin otsikolla ”Matematiikka ei saa olla yhteiskuntaluokka”. Kolumnissaan hän totesi, että matematiikka ja luonnontieteet eivät enää kiinnosta yliopistoon pyrkiviä. Varsinkin matematiikan ja fysiikan koulutusohjelmien hakijamäärät ovat laskeneet reippaasti, ja toisaalta pitkän matematiikan suosio lukiossa on hiipunut. Valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä muuttuu helposti eräänlaiseksi esimerkiksi luokkajaosta: Sosiaaliset syyt saattavat sanella, kokeeko nuori ihminen pikän matematiikan lainkaan järkeväksi tai mahdolliseksi itselleen.

Helsingin Sanomat 29.5.2016

Toimittaja Sonja Saarikoski kirjoitti Helsingin Sanomien sunnuntain kulttuurisivuilla laajan viisi sivuisen artikkelin, jossa käsiteltiin matematiikan osaamista, matematiikan tarvetta eri opinnoissa sekä matematiikan opetusta ala-asteelta lukioon. Kirjoitus oli otsikoitu ”Taidot laskussa – Matematiikkaa osataan Suomessa entistä huonommin. Siitä kärsivät yliopistot, elinkeinoelämä ja ihmiset itse. Ongelmaan on  ratkaisu, jossa x=rakkaus.” Kirjoitusta varten toimittaja oli haastatellut  mm. opettajia, koulutussosiologia sekä koulutuksen tutkimuslaitoksen professoria.

Helsingin Sanomat 5.6.2016

Toimittaja Sonja Saarikoski jatkoi matematiikkaa sivuavaa kirjoittamista seuraavana sunnuntaina VIIKON LOPUKSI- palstallaan. Hänen kirjoituksensa otsikko oli ”Kympin tytön virhe –Tytöt sulkevat itseltään ovia, jotta keskiarvo ei vain kärsisi. Siinä ei ole mitään järkeä”. Kirjoituksessa Sonja Saarikoski kertoo miksi hän valitsi lukiossa lyhyen matematiikan eikä pitkää matematiikkaa vaikka hänellä olisi siinäkin ollut hyvät menestymisen mahdollisuudet.  Artikkelissa kerrotaan yleisemminkin, mitä seurauksia yhteiskunnassa on siitä kun tytöt eivät opiskele pitkää matematiikkaa.

Tekniikan Akateemisten jäsenlehti, TEK 3.6.2016

TEK-lehdessä no 3/2016 on juttu otsikolla ”Nyt tarvitaan matikkatalkoot”. Siinä viitataaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen huhtikuiseen selvitykseen, jonka mukaan monien peruskoulun suorittaniden matematiikan taidot eivät riitä edes arkielämän tarpeisiin.  Prosenttilaskut osasi vain kolmannes oppilaista ja päässälaskutehtävätkin  osasi vain puolet oppilaista.

TEK:n koulutuspolitiikasta vastaavan johtajan Jari Jokisen mukaan on aloitettava valtakunnalliset ”matikkatalkoot”, johon osallistuvat kaikki toimijat jokaisekta kouluasteelta. Ongelma on mm.  vientiteollisuuden kannalta merkittävä, koska ICT-sektori, terveysteknologia ja kemianteollisuus perustuvat hyvään matematiikan ja luonnontieteiden osaamiseen. Nuorille tulee suuria vaikeuksia