Tarina matematiikan määräävästä markkina-asemasta
Professori Aatos Lahtisen tarina MAL 55v -juhlassa 14.10.2016
KANNE MATEMATIIKAN MÄÄRÄÄVÄSTÄ MARKKINA-ASEMASTA
Professori Aatos Lahtinen
Nykyisenä some-aikakautena ikiaikainen tarinan kerronta on noussut uuteen kukoistukseen.
Onhan hyvä tarina aina mielenkiintoisempi ja vakuuttavampi kuin kapallinen kuivia faktoja. Niinpä
en nyt esitä tosiasioita matematiikan määräävästä markkina-asemasta, vaan kerron siitä tarinan.
Vuonna 2036 Eurooppa oli vaikeassa tilanteessa. Taloudellinen taantuma, kylmä sota ja hajaannus
pitivät maanosaamme otteessaan. Britannian 20 vuotta aiemmin aloittama brexit-ilmiö oli saanut
seuraajia. Ahdas kansallismielisyys oli kaikkialla nousussa ja valtiot pystyttivät rajoilleen niin
fyysisiä kuin henkisiäkin muureja. Parlamentaarinen demokratia alkoi halvaantua, kun uudet
ärhäkät populistipuolueet saivat katteettomilla lupauksilla valtavaa kansansuosiota kykenemättä
kuitenkaan lunastamaan lupauksiaan.
Mistä sitten nämä mullistukset johtuivat? Eräiden tutkijoiden mukaan tämän Pandoran lippaan
avasi informaatioteknologia. Internet toi sosiaalisen viestinnän kaikkien ulottuville. Syntyi
Facebook, Twitter ja monet muut, joihin kuka tahansa saattoi kirjoittaa mitä tahansa. Ja niin
kirjoitettiinkin. Nettikirjoitukset tarjosivat kukin omaa oikeata tietoaan, joka paljasti vallanpitäjien
valheet ja vääristelyt. Tosiasiat muuttuivat faktoista mielipiteiksi, joita sai vapaasti korvata omilla
mielipiteillään. Totuuden puolustaminen tällaista Lernan Hydraa vastaan oli lähes mahdotonta.
Kun sait yhdeltä väärältä väitteeltä pään katkaistuksi, kasvoi heti kaksi uutta tilalle.
Vuonna 2016 tapahtunut Britannian brexit-äänestys oli ensimmäinen osoitus tällaisen
mielipidetotuuden vaikutuksista. Sen jälkeen on ollut lukuisia vastaavia tapauksia. Nyt kerron
tarinan viimeisimmästä tapauksesta, kanteesta matematiikan määräävästä markkina-asemasta.
Ei ollut ihmeellistä, että vallitsevassa lyhytnäköisen itsekkyyden ilmapiirissä joidenkin populistien
huomio kiintyi matematiikkaan. He olivat turhaantuneet siihen, että heidän hyviä ideoitaan
yrittivät kaiken maailman dosentit torjua perusteilla, jotka tuntuivat tavalla tai toisella aina
nojaavan matematiikkaan. Niinpä populistipuolueiden yhteisrintama jätti vuonna 2036 silloiselle
Euroopan Yhteistyöelimelle EY kanteen matematiikan määräävästä markkina-asemasta.
Kantelijoiden mukaan se loukkasi tieteiden ja teknologian itsenäisyyttä ja sillä oli vakavia
yhteiskunnallisia haittavaikutuksia.
EY ryhtyi tutkimaan kannetta. Julkisuuteen vuotaneista pöytäkirjoista paljastuu, että
populistipuolueet vetosivat lähinnä somessa esitettyihin mielipiteisiin, joilla heidän mielestään oli
suurempi paino kuin vanhojen puolueiden vääristelevillä argumenteilla.
Populistien mukaan matematiikan asema on ylikorostunut jo koulussa. Se on, äidinkielen lisäksi,
ainoa kaikille pakollinen aine. Kuitenkaan ihmiset eivät koulun jälkeen tarvitse matematiikkaa ja
sitä paitsi matematiikan opetus on tarpeetonta, koska kaiken saa valmiina netistä. Turha
matematiikan opetus vie tunteja hyödyllisiltä aineilta, kuten vaikkapa liikunnalta. Lisäksi
mielipidetutkimusten mukaan matematiikka vaatii aivan liikaa työtä ja on eniten kouluviihtyvyyttä
vähentävä aine.
Yliopistoissa ilmenee populistien mukaan selvästi matematiikan määräävä markkina-asema, joka
loukkaa muiden tieteiden itsenäisyyttä ja vie niiltä resursseja. Populistit sallisivat kuitenkin
jalomielisesti, että matematiikkaa saisi rajoitetusti opettaa yliopistoissa siinä missä latinaakin.
Erityisen huolestuttavana populistipuolueet pitivät matematiikan roolia jatkuvasti yleistyvässä
tietotekniikassa. Heidän mukaansa matematiikka on vaivihkaa hankkinut itselleen määräävän
markkina-aseman informaatioteknologiassa. Matematiikka on lisäksi kavalasti yrittänyt salata
toimensa piiloutumalla prosesseissa ja laitteissa läpinäkymättömiksi mustiksi laatikoiksi. Niiden
uumenissa on mystisiä ns. matemaattisia algoritmeja, joiden toimintaa populistit eivät ole
pystyneet ymmärtämään. Tällaista tavallisilta kansalaisilta salattua toimintaa ei yhteiskunta voi
heidän mielestään hyväksyä.
Aikanaan EY päätyi, surullista sanoa, myötäilemään populisteja ja hyväksyi kanteen
kokonaisuudessaan. Vuoden 2037 päätöksessään EY totesi, että matematiikka on salamyhkäisesti
toimimalla hankkinut itselleen liian määräävän markkina-aseman, jolla on haitallisia vaikutuksia
yhteiskunnalle. Lisäksi matematiikka loukkaa muiden tieteiden itsenäisyyttä ujuttamalla niihin
omia elementtejään.
EY:n mielestä matematiikan opetus voidaan lopettaa, koska netistä saa kaiken tarvittavan.
Matematiikkaa kiellettiin tunkeutumasta muiden tieteiden alueelle ja valtaamasta käytännön
elämän prosesseja. Erityisesti kiellettiin kaikki laitteiden avulla käytettävä matematiikka, koska
yhteiskunta ei voi valvoa sellaista toimintaa, eikä tietää sen todellisia tarkoituksia.
EY velvoitti kaikkia organisaatioitaan ja kaikkia jäsenmaitaan toteuttamaan kieltopäätöksen
viimeistään seuraavan vuoden 2038 loppuun mennessä.
Päätös otettiin tyrmistyneenä vastaan, mutta populistien pelossa sitä ryhdyttiin kuitenkin
toteuttamaan. Täytäntöönpanosta riittänee todeta, että työn laajuus yllätti toimeenpanijat.
Matemaatikot olivat kyllä jo pitkään väittäneet matematiikkaa käytettävän kaikkialla, mutta
heidän kuviteltiin vain kerskailevan. Tämän matematiikan karsimisprojektin aikataulut ja budjetit
pettivät kerran toisensa jälkeen melkein yhtä pahasti kuin menneisyydessä tapahtuneen
surullisenkuuluisan Olkiluoto 3 ydinvoimalan. Lopulta, vuosien viivytysten jälkeen EY saattoi
ilmoittaa, että matematiikkakielto astuu voimaan 14.10.2041 klo 13.00.
Näin tapahtuikin. Tuolla kellonlyömällä kielto toteutettiin kaikkialla EY:ssä populistien hurratessa.
Kiellon vaikutuksia ei tarvinnut kauan odottaa. Niistä EY julkaisi aikanaan paksun raportin
vähättelevältä nimeltään ”Eräitä seurauksia matematiikan määräävän markkina-aseman
purkamisesta”. Eri maiden hallitukset julkistivat myös omia selontekojaan. En kuitenkaan aio
kopioida tähän kuivia raportteja, vaan pysyn helpommin hahmotettavan tarinan puolella.
Olen saanut käsiini populistipuolueen kansanedustajan Calle Cannon päiväkirjamerkinnät tuolta
ajalta. Ne on jostain syystä kirjoitettu käsin tottumattomalla käsialalla. Merkintöjen mukaan Calle
Canto oli jo pienenä pitänyt matematiikkaa tarpeettomana ja hän oli aktiivisesti toiminut
populistipuolueessa matematiikan kieltämiseksi. EY:n ratkaisun jälkeen hän oli innokkaasti
odottanut kiellon astumista voimaan. Esitän muutamia otteita hänen päiväkirjastaan:
14.10.2041
Katselin iloisena ja ylpeänä suoraa televisiolähetystä H-hetkestä. Tasan kello 13 EY:n korkea
edustaja painoi symbolista nappia matematiikkakiellon voimaanastumisen merkiksi. Välittömästi
napinpainalluksen jälkeen televisioon tuli jokin vika ja seremonian loppu jäi näkemättä. Se ei
sinänsä haitannut, koska olin joka tapauksessa lähdössä puoluetoimistolle. Jouduin kävelemään
kaikki 18 kerrosta alas, sillä hissi oli lakannut toimimasta. Sähköautoni ei jostain syystä
käynnistynyt, joten yritin tilata taksin. Sekään ei onnistunut, sillä kännykkäni oli mykistynyt. Niinpä
kävelin bussipysäkille. Odotin pitkään, mutta yhtään bussia ei tullut, joten palasin kotiin. On se
kummallista, kuinka juhlapäivänä voi olla näin huono onni.
15.10.2041
Huono onni jatkuu. Televisio ei toimi ja älypuhelin on älytön. Sanomalehdet eivät ilmesty, eikä
nettiin pääse millään konstilla. Radio ja CD-soitin ovat mykkiä. Talon patterit ovat kylmiä.
Huoltomies väitti, että kaupunki on lopettanut kaukolämmön toimituksen, mutta miksi se sellaista
tekisi? Ruokaostoksetkaan eivät onnistuneet. Koska auto ei toiminut, kävelin lähimpään Kkauppaan, mutta se oli jonkun tietoliikennekatkoksen takia suljettu. Samoin oli läheinen
Halpamurkina. Mikä niitä kaikkia vaivaa?
16.10.2041
Puoluesihteeri tuli huolestuneena käymään. Eduskunnan kokoukset on toistaiseksi peruttu
tietojärjestelmien totaalin romahduksen takia. Lisäksi puolueen puheenjohtaja on kadoksissa. Hän
oli Brysselissä todistamassa H-hetkeä, mutta sen jälkeen häneen ei ole saatu yhteyttä.
Puoluesihteerinkin kännykkä oli mykkä, joten hän oli pyöräillyt lentoasemalle. Siellä kerrottiin,
ettei yhtään lentoa ole saapunut, eikä lähtenyt H-hetken jälkeen, koska kaikki lentokoneet ovat
kuulemma toimintakyvyttömiä. Rautatieasemalla kerrottiin hänelle, etteivät junatkaan kulje. Mistä
tämä sabotaasiaalto voisi olla lähtöisin?
17.10.2041
Lisää huonoja uutisia. Naapurissa asuva lääkäri kertoi, että sairaalan toiminta oli halvaantunut, kun
laitteet tietokonetomografista alkaen olivat äkisti tulleet toimintakyvyttömiksi. Hän oli myös
kuullut huhun, että ydinvoimalat on jouduttu ajamaan alas järjestelmävikojen vuoksi. Kävelin
urheasti puoluetoimistolle, jossa kerrottiin, että pääministeri julistaa kansallisen hätätilan heti kun
keksitään, miten julistus voidaan välittää kansalaisille, kun televisio, radio ja puhelimet ovat
mykkiä eikä sanomalehtien tekeminen onnistu. Mikä ihmeen voima pystyy näin panemaan koko
yhteiskunnan polvilleen?
Nämä näytteet riittänevät osoittamaan, millaisissa alati synkkenevissä tunnelmissa populisti Calle
Cannon elämä jatkui H-hetken jälkeen. Hän joutui toteamaan, että koko yhteiskunta oli jostain
selittämättömästä syystä täydellisesti lamaantunut. Muista EY-maista vähitellen tihkuvat tiedot
kertoivat samanlaisesta katastrofista. Vaikka netin katoaminen oli tyrehdyttänyt twitterin ja muut
some–viestimet, toinen toistaan villimmät huhut levisivät. Calle Cannolle kerrottiin varmana
tietona mm. kiinalaisten kyber-sodasta, alienien hyökkäyksestä ja ilmestyskirjan ratsastajista.
Kesti jonkin aikaa, ennen kuin Calle Cannolle valkeni se, minkä viisaammat olivat tienneet alusta
alkaen. Yhteiskuntaa ei pannut polvilleen mikään ulkopuolinen voima, eivät edes ulkoavaruuden
alienit. Kaaos aiheutettiin aivan itse populistien aikaansaamalla matematiikan käyttökiellolla.
Kun päättäjille oli lopulta selvinnyt katastrofin syy, lähti EY kiireesti purkamaan matematiikan
käyttökieltoa. Oma ongelmansa oli saada yleiskokous koolle, kun kulkuneuvot eivät toimineet, eikä
verkkokokousta voitu järjestää. Lopulta saatiin Brysseliin päätösvaltainen kokous. Osanottajat
olivat saapuneet moninaisin tavoin, kävellen, polkupyörällä, museoautolla tai purjeveneellä.
Taisipa joku ratsastaakin. Kokous oli harvinaisen yksimielinen ja sen käsin kirjoitettu
päätösasiakirja ”Julistus matematiikan merkityksestä yhteiskunnalle” voitiin juhlallisesti
allekirjoittaa jo samana vuonna 2042.
Asiakirja alkoi julistuksilla matematiikan merkityksestä:
- Matematiikan määräävä markkina-asema on välttämätön yhteiskunnalle.
- Teollisen yhteiskunnan kaikki toiminnot ovat riippuvaisia matematiikasta.
- Matematiikka on tieteiden korvaamaton työkalu.
Näiden lisäksi kokouksessa esitettiin julistusta siitä, että maailmankaikkeus puhuu matematiikkaa,
mutta se hylättiin täpärästi äänestyksessä.
Tämän jälkeen asiakirjassa todettiin matematiikan erityisluonne:
Yhteiskunnan ja tieteiden tarvitsema käytännön matematiikka saadaan teoreettisen
matematiikan tuloksista.
Teoreettisen matematiikan tutkimus hyödyttää siis yhteiskuntaa, joskaan hyödylle ei yleensä pysty
asettamaan aikataulua. Lisäksi hyödyntämisprosessi eli ns. soveltava matematiikka saattaa olla
hyvinkin vaativaa ja on oikeastaan oma tutkimusalansa.
Päätösasiakirjassa sovittiin näistä julistuksista lähtien laajasta kehitysohjelmasta nimeltä
Matematiikka 2050. Sen pääkohdat olivat seuraavat:
- Matematiikan kouluopetusta lisätään kaikilla tasoilla.
- Sekä teoreettisen että soveltavan matematiikan tutkimusta lisätään.
- Matematiikan opettajien ja tutkijoiden määrää lisätään.
- Kansalaiset saatetaan tietoisiksi matematiikan merkityksestä.
Lisäksi päätettiin yksimielisesti, että - ohjelman toteutukselle annetaan riittävät resurssit.
Matematiikka 2050-ohjelman mielenkiintoisin kohta perustuu Leonardo da Vincin vanhaan
toteamukseen siitä, että matematiikka on luovaa toimintaa, jolla on omat kauneusarvonsa.
Niinpä ohjelmassa edellytetään, että - EY-alueen suurimpiin taidemuseoihin perustetaan erillinen matematiikan osasto.
Päätöksen jälkeen yhteiskuntia alettiin palauttaa normaalitilaan. Se oli, kuten arvata saattaa, hidas
ja hankala operaatio, jossa tarvittiin myös kansainvälistä yhteistyötä. Onhan helpompaa repiä kuin
rakentaa. Prosessin aikana matematiikan taitajat nousivat hyvin ansaitsemaansa arvostukseen,
jonka he säilyttivät jatkossakin.
Matematiikan käytön palauttaminen hyödytti yhteiskuntaa muullakin tavalla. Populistien ajaman
matematiikkakiellon järjettömyyden paljastuminen romahdutti populistien suosion. Tämä rohkaisi
perinteisiä puolueita toimimaan yhteiskunnan todellisten etujen mukaisesti ja katsomaan
pitemmälle kuin seuraaviin vaaleihin.
Katastrofi osoitti myös sen, ettei yksikään valtio ole saari, vaan jokainen on osa kokonaisuutta. Ja
niin Euroopassa alettiin purkaa muureja, myös henkisiä. Tämänkin voi tavallaan laskea
matematiikan ansioksi. Kehitystä ei estänyt edes se, että jälleen elpynyt sosiaalinen media täyttyi
entiseen tapaan villeistä huhuista ja väitteistä.
Näin tämä tarina on edennyt onnelliseen loppuun asti. Matematiikan määräävän markkinaaseman osoitettiin olevan välttämätöntä ihmiskunnalle tieteessä, kulttuurissa ja jokapäiväisessä
elämässä.
On vahinko, että tätä matematiikan todellisen merkityksen tunnustamista täytyi odotella aina
vuoteen 2042 asti ja silloinkin vasta katastrofin antaman havaintoesimerkin jälkeen. Mutta,
tämähän on vain tarinaa. Mikään ei estä sitä, että yhteiskunnat olisivat viisaita ja allekirjoittaisivat
jo nyt vuoden 2042 julistuksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnalle sekä ryhtyisivät
toteuttamaan edellä esitettyä Matematiikka 2050 ohjelmaa jo vuonna 2017 nimellä Matematiikka
Suomessa se sopisi itse asiassa mainiosti osaksi 100-vuotisen itsenäisyytemme juhlamenoja. MAL:in julkistama sivusto 55 tarinaa matematiikasta on jo hyvä osa tätä ohjelmaa. Jääkäämme toivorikkaina odottamaan Matematiikka 2017 ohjelmaa.