Tekoälyn hyödyntäminen vaatii Asennemuutosta

Linkki https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005373176.html

 

Päivän lehti 19.9.2017    |   Vieraskynä

Tekoälyn hyödyntäminen vaatii asennemuutosta

Tekoäly voi diagnosoida sairauksia ja auttaa jopa rauhanneuvotteluissa. Edessä on kokonaisvaltainen muutos, johon sopeutuminen edellyttää nopeita ratkaisuja.

Julkaistu: 19.9. 2:00

Tekoäly herättää vilkasta keskus­telua. Suuri kysymys on, miten ­työ ja työmarkkinat muuttuvat. Teko­älyn avulla tuottavuus paranee ­rajusti, mutta samalla moni perinteinen ammatti ja tehtävä loppuu. Havahduttavinta on kuitenkin nopeus, jolla tekoälyn ­kehitys etenee: vauhti kiihtyy eksponentiaalisesti.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on asettanut Pekka Ala-Pietilän johtaman työryhmän pohtimaan tekoälyn aiheuttamia muutoksia. Ryhmän on tarkoitus tehdä esityksiä siitä, miten voisimme kääntää haasteet hyväksemme.

Ala-Pietilä on jo vuosia puhunut siitä, että Suomen tulisi olla nopea ja ketterä, ei hidas ja kankea. Tästä on helppo olla samaa mieltä.

Muutoksen nopeus haastaa meidät monella tapaa. Peräpeiliin ei ole aikaa katsoa, vaan on suunnattava rohkeasti eteenpäin. Siksi työ­ryhmältä on syytä odottaa linjauksia, jotka voidaan panna toimeen mahdollisimman nopeasti.

Moni ala hyötyy tekoälystä. IBM on esimerkiksi kehittänyt Watson-tekoälyn, jonka uskotaan mullistavan tai ainakin helpottavan terveysammattilaisten työtä. Watsonin kapasiteetissa on kymmeniätuhansia diagnooseja, ja akuutissa hoitotilanteessa tämän arvioidaan nopeuttavan hoidon aloittamista ja pelastavan ihmishenkiä. Tekoäly ei kuitenkaan korvaa osaavaa hoitajaa tai lääkäriä.

Teollisuudessa on runsaasti esimerkkejä tekoälyn soveltamisesta. Robotteja on hyödynnetty jo vuosikymmeniä, mutta nyt siirrytään ­uudelle tasolle. Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaassa on otettu käyttöön yhä enemmän robotteja. Tämä ei ole tarkoittanut työpaikkojen vähentymistä, vaan työpaikat ovat päinvastoin lisääntyneet.

Finanssisektori on voimakkaassa muutostilanteessa. Alan asiantuntijat arvioivat, että suuri osa tehtävistä korvautuu tekoälyyn perustuvilla ratkaisuilla. Myös juristien työn arvioidaan muuttuvan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita juristityön loppumista vaan juristien vapauttamista rutiinitehtävistä.

Tekoälystä arvioidaan olevan hyötyä jopa rauhanneuvotteluissa. Suurin hyöty tekoälystä saadaan, kun kone oppii ihmisten taitoja ja tämä taito yhdistyy saumattomaan yhteispeliin ihmisten kanssa.

Moni muistuttaa, että kaikki ei mene uusiksi, vaikka paljon muuttuu.

McKinseyn tutkimusten mukaan tekoälyn käyttöönoton etujoukossa kulkevien yritysten tavoitteena on kasvu ja markkinaosuuden lisääminen. Toisen aallon yritykset puolestaan hakevat säästöjä. Merkille pantavaa on, että vain viidennes tutkimukseen osallistuneista yrityksistä hakee säästöjä työvoimakustannuksista ja neljännes uskoo lisäävänsä henkilöstöään tekoälyn tuomien hyötyjen takia. Tämän uskoisi luovan yrityksiin ja työmarkkinoille luottamusta, ei vastakkainasettelua.

Suomessa tulee nopeasti kartoittaa muutoksen esteet ja ajurit. Moni teknologinen muutos kohtaa niin asenteellisia kuin lainsäädännölli­siäkin esteitä. Ne tulee ratkaista. Myös tiedon omistamiseen ja tietosuojaan liittyy vielä ratkaisemattomia kysymyksiä.

Tekoälyn hyödyntäminen vaatii koulutuksen kehittämistä. Mistä saadaan osaajat, kun tekoälyn käyttö yleistyy ja se alkaa korvata ihmisen kaltaista kyvykkyyttä?

Matematiikan osaaminen korostuu, sillä loogisesta ja analyyttisesta osaamisesta on pulaa. Erityisesti osaavien tyttöjen hakeutumista matemaattisiin tehtäviin tulee edistää. Työ matematiikan osaamisen parantamiseksi pitää aloittaa varhain, kodista ja varhaiskasvatuksesta.

Toinen tärkeä osa-alue on elinikäinen oppiminen. Toimivatko muuntokoulutuksen pelisäännöt? Kuka maksaa ja millä periaatteella? Mihin ulottuu yhteiskunnan velvoite? Mikä on yksilön oma vastuu ja mikä työnantajan? Miten nykyisiä käytäntöjä, kuten vuorotteluvapaata, voitaisiin soveltaa uuden oppimiseen? Varmaa on vain se, ettei nykytahdilla ja -metodeilla pärjätä.

Meillä on kaikki mahdollisuudet hyötyä tästä muutoksesta. Nyt pitää vain varmistaa, että olemme valmiita muutokseen. Myös suomalainen työmarkkinajärjestelmä – tapa sopia – kaipaa kipeästi uudistamista.

Suurin hidaste saattaa olla asenteissamme. Olemme herkästi jumissa perinteisissä asemissamme ja ­poteroissamme. Mitä pidempään pidämme kiinni vanhasta, sitä hitaammin pääsemme kiinni uuteen.

Jyri Häkämies

Kirjoittaja on Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja.