2. Palkinnon saanut – Mirella Ojala

Ideoita matematiikan opetukseen

Parhaat muistoni matematiikan opiskelusta ovat ala-asteelta. Opettelimme erilaisia lauluja, loruja ja leikkejä oppimisen tueksi. Käytimme monipuolisia materiaaleja ja jokainen tunti oli erilainen. Muistan kun saimme kirjekuoret täynnä värikkäitä geometrisiä kuvia ja kappaleita, sekä kellotaulun, jonka viisareita sai itse pyörittää.

Matematiikan tunneista on jäänyt hyviä muistoja. Vaikka en kokenut olevani erityisen lahjakas matematiikassa, opetus oli mielenkiintoista ja pääsin käyttämään luovuuttani. Mielikuvitusta käyttämällä opin asiat paremmin ja sain kokea matematiikassa onnistumisen tunteita. Kiinnostus matematiikkaa kohti heräsi ja samalla löysin itselleni sopivimman tavan opiskella ja oppia.

Peruskoulun jälkeen pääsin taidelukioon ja aloitin siellä pitkän matematiikan opinnot. Lukion matematiikan opetuksessa on paljon hyvää. Meillä on hyvin koulutetut opettajat, tarkkaan suunnitellut materiaalit ja mahdollisuus syventyä matematiikan opintoihin ja saada eväät yliopistoon hakemista varten ilmaiseksi. Lähtökohdat oppimiselle ovat hyvät, mutta silti myös parantamisen varaa löytyy.

Lukion matematiikan tunnit ovat kurssista toiseen lähes samanlaisia. Ensin kerrataan muutama edellisen tunnin tehtävä, sen jälkeen käydään uuden kappaleen teoria ja lasketaan tehtäviä. Vaikka sama tuntirakenne toistuu tunnista toiseen, kuulostaa se silti ihan toimivalta systeemiltä. Nykyiselle opetustyylille on varmasti perustellut syyt. Se toimii useimmilla oppilailla ja sopii lukion tiukkaan opiskelutahtiin. Haluan silti uskoa, että jos opetusta muokkaisi vaihtelevammaksi, voisi sillä olla merkittävä ero oppilaiden oppimiseen ja motivaatioon.

Meidän koulussa on paljon luovia, mutta myös älyllisesti lahjakkaita ihmisiä. Liian usein luovuus kuitenkin jää matematiikan luokan ulkopuolelle. Se on harmi, sillä mielestäni matematiikka ja sen opetus on parhaimmillaan silloin, kun siinä yhdistyvät luovuus ja älylliset tiedot ja taidot.

Opetuksessa pitäisi ottaa enemmän huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia. Meitä on visuaalisia, auditiivisia ja kinesteettisiä oppijoita. Itselle sopivinta oppimistyyliä lähdetään etsimään aktiivisesti jo peruskoulussa ja sen tärkeyttä painotetaan. Miksi matematiikan opetus silti on enimmäkseen painotettu auditiiviseen opetukseen?

Opetus, jossa kaikki oppijat otettaisiin huomioon, ei tarkoita että kaikki vanhat perinteet täytyisi kumota. Uudistukseksi riittäisi esimerkiksi muutama erilainen tunti joka jaksossa. Nämä tunnit oppilaat voisivat suunnitella itse. Pieni ryhmä voisi esimerkiksi vuorollaan opetella seuraavan tunnin aiheen kotona ja esittää sen luokkakavereille. Oppilaat voisivat myös itse suunnitella ja luoda tehtäviä tunneille ja laskea niille malliratkaisut valmiiksi. Tapoja on useita ja vain oppilaiden luovuus on rajana. Tällä tavoin myös oppilaat pääsevät kiinnostavalla tavalla osallistumaan opetukseen tahdista tinkimättä.

Toinen mahdollisuus kehittää matematiikan opetusta on kiinnittää huomiota tuoreeseen ja vielä keskellä kehitystä olevaan sähköiseen opetukseen. Viime aikoina matematiikan sähköiseksi muuttuva ylioppilaskoe on aiheuttanut paljon keskustelua. Siihen liittyy useita toistaiseksi ratkaisemattomia ongelmia, mutta samalla paljon mahdollisuuksia. Matematiikan sähköistäminen tulee muuttamaan opetusta merkittävästi. Opettajilla on tarjolla loistava mahdollisuus käyttää nuoria, tämän sukupolven tekniikkaneroja kehittämään matematiikan opetus täysin uudelle tasolle.